Far Yeast Tokyo IPA

Tuliainen Tokiosta oli tölkillinen belgi-ipaa. Väri on samean oranssi, vaahto on nopea valkoinen pienikuplainen kerros lasissa. Tuoksuu sellaiselta lupaavalta ipalta, hedelmää ja humalaa, makeutta ja katkeroa. Maku on pehmeä, missäs se ipa oikein on,  enemmän on sitruunaista poretta kuin potkivaa humalaa. Hedelmät tuoksuvat nenään hörppiessä kypsiltä trooppisilta ja keltaisilta. Jälkimaussa on pieni hapan vivahde. Melko voimakas kokonaismaku, mallasrunkoa löytyy. 350 ml, 6,0 %, 5/5 

Kagua Rouge

Töölöntorin Alkosta hain yhden matkamuiston, se ei ollut mitenkään paikallinen vaan japanilainen ale. Belgityylinen olut on punaruskeaa ja se vaahtoaa kestävästi pienikuplaisena. Tuoksu on kuin hunajainen kukkakimppu, taustalla muhii jotain pippurisuutta. Etiketissä mainitaan mausteeksi sansho, joka googletuksen mukaan on pippurilimopuu. Maku on maltainen ja tuoksun eri osat loksahtavat omille paikoilleen. Makuun ilmestyy joku raikkaampikin henkäys, kieleen jää sellaista kihelmöintiä. Erikoinen ja täyttävä olut jättää vähän hämilleen, alkoholikin maistuu, mutta miellyttävä kokemus. 33 cl, 9 %, 5/5

Sapporo Premium Beer

Viime viikolla tein pienen ulkomaanmatkan, kun kävin kaupungin itäpuolen Lidlissä, oluthyllyä tarkastamassa. Japanilainen lager kaatui lasiin kirkkaan kultaisena, kuplivana nopeasti vaahtoavana juomana. Tuoksu on vaimeasti maltainen tai ehkä maissinen. Maku on virheetön, mutta todella vaimea, jälkimaussa vähän häivähtää mallas ja joku humalointi, jonka saa toistolla vähän vahvistumaan. Lenkin palautusjuomaksi sopii. 330 ml, 4,7 %, 2/5

Kirin Ichiban First Press

S-marketin ylähyllyltä nappasin japanilaisen lagerin, Saksassa tämä on valmisettu kuitenkin. Etiketissä sanotaan että panimo on ainoa joka käyttää First Press -menetelmää, eli mäski suodatetaan vain kerran kun muut suodattavat kaksi kertaa tai jotain tuollaista. Kirkas, kauniin kultainen olut tuoksuu oikein maltaiselta, nopea vaahto katoaa pikaisesti. Maku on maltainen ja hippusen makea. Aluksi tuntui aika mauttomalta, mutta kyllähän tämä on ihan perusohraa. Etiketti sanoo että mukana on myös maissia. Nautiskellessa välillä kyllä tuntuu aika ohuelta, hiilihappoa on sopivasti. Janojuomaa. 330 ml, 5,0 %, 3/5

Hitachino ES Espresso Stout

Aamupäivän pihapuuhastelut piti palkita yhdellä oluella. Olutkellarista löytyi japanilainen stout, jonka olen tainnut ostaa Alkosta. Olut on mustaa ja se vaahtoaa reippaasti. Tuoksussa on espressoa, maitokahvia ja makeaa suklaata. Kahvinmaku voimistuu ensihörpyllä. Jännästi hiilihappoa, vaikea sanoa onko sitä vähän vai paljon. Ihan kunnon iltapäiväkahveistahan tämä menee. Kuivaa humalaa tuntuu jälkimaussa, samoin jotain lievää hedelmäisyyttä, mutta kahvi vallitsee täydellisesti. Kylmä kahvi vähän kitkeröityy ja makeus katoaa, kun pullollinen alkaa olla alle puolivälin. Lopussa pullosta pulppusi jotain hiivanpalasia, eivät olleet niin kivan tuntuinen yllätys. 0,33 l, 7,0 %, 4/5

Coedo Kyara

Japanilainen Coedon panimo on pannut Kyara-oluen, joka on lageria ja siihen eteen on liitetty India Pale sanat, eli onko tämä nyt sitten IPL. Väri on oranssi ja kaadettaessa vaahto on tiivis ja valkoinen. Vaahto vähän yritti jo kurkistaa pullosta korkin sihautuksen jälkeen, mutta pysytteli kuitenkin kiltisti sisällä. Onhan tässä ipoista tuttuja elementtejä, sitrusta ja humalaa. Makeutta on mukavasti, humalat ovat maltilliset mutta tuntuvat, mallastakin tuntuu ja vähän kukkasia. Tällaisia voisi jouda useammankin kesäisellä terassilla. Loppua kohti vahvistuu että kylläpäs on hieno olut. Jälkimaku on pitkä ja jotenkin pippurinenkin, nielaisun jälkeen makuyhdistelmä on hetken outo, mutta hetki on lyhyt. Kultaiset kirjaimet oluen nimessä ei kertoneetkaan laadusta liikaa. 333 ml, 5,5 %, 5/5

Baird Beer Angry Boy Brown Ale

Pääsiäishartauden päätin aloittaa japanilaisen brown alella. Väritys vastaa ruskean pullon väriä. Vaahtoa kävi komeana edustamassa oluen päällä. Tuoksu on makea. Mieleen tulee pikaisesti kotikalja. Maku on makea ja silti yhtaikaa reippaan maltainen, vähän hedelmäinen. Tänäänhän on kiirastorstai, eli viimeinen ehtoollinen korvattiin nyt tällaisella vahvalla oluella, ihan mukavasti olut lämmittää, mutta alkoholi ei maistu. Kävin oikein varmistamassa Jeesuksen viimeisen ehtoollisen tarkimmasta dokumentista eli Leonardo da Vincin Pyhä ehtoollinen -taulusta (1498), että oliko tarjolla olutta. Kyllähän siinä pöydällä näyttää jotain laseja olevan, joissa on ollut jotain punaruskeaa nestettä. Aika varmasti kyseessä on ollut brown ale. Tämä olut on täyttävää ja oikein hyvää ja silti helppoa, eli paranee loppua kohden. 330 ml, 7 %, 5/5

Saku Tokyo

Pullollinen-blogin 1-vuotissynttäreitä juhlitaan Tartossa, juhlajuomaksi osui ei-ihan paikallinen, mutta virolainen kuitenkin. Tokyo on japanilaishenkinen makeahko riisiäkinkö sisältävä olut. Maku on raikas, vähän hedelmäinen ja jotenkin tulee mieleen nallekarkit tai kemiantuntien, olikohan ne, esterikokeet. Olut on suodattamaton, mutta suhteellisen kirkas. Sekavahko kokemus: hyvää, mutta jotenkin limaista tai liian makeaa. 

50 cl, 5,0%, 3/5

Yebisu Premium Black

Japanin mustan tuliaisen nauttiminen kertoo että syksy on alkanut. Tummat oluet eivät kuulu kesään, ja lämpötilalla (yli +20) ei ole nyt merkitystä. Tuoksu on makea, toffemainen. Väri  on siis etiketin mukaisesti musta. Maku on ensi puraisulla kevyt, mutta täydentyy pikku hiljaa. Hiilihappoa on jonkun verran, vähempi riittäisi. Paahtuneisuutta maussa on myös. Etiketissä sanotaan 100% ja japanilaisia merkkejä, varmaan tarkoittaa että on hyvää. 33 cl, 5%, 4/5

Suntory Royal Bitter

Uskollisen sponsorin tuliainen Japanista maisteltiin tarkkaan. Väri on ok, happoisuus on sopivaa, mutta alkoholi vähän puskee maussa läpi, mutta sopivan kuivaa kuitenkin, loppuvaiheessa olut alkaa mukavasti lämmittää, joten ei se alkoholi liikaa maistu. Suntorystä tulee mieleen kyllä viski, muttei tässä kyllä se maistu. 33 cl, 6%, 4/5

Asahi Super Dry

Japanilaista olutta ei kovin usein tule maisteltua. Maku on aika lyhyt ja kyllähän tästä vähän sake tulee mieleen. Super Dry on myös hyvä kuvaus oluesta. Riisi ei ehkä ole paras mahdollinen raaka-aine olueen, mutta piristävä poikkeus, joka kyllä kuivuu ikeniin, ei taida toimia janojuomana. Korkkina pullossa oli kierrrekruunukorkki, hetki meni ihmetellessä että miksi avaaja ei oikein tehoa, kääntämällä avattava kruunukorkki on aina niin amerikkaa ja pullollisen kokokin on ihan ennenjuomaton, olisiko japanilainen leiviskä? 44 cl, 5,0%, 4/5