Wicklow Wolf Arcadia Gluten Free Lager

Kaaren Alkosta löytyi irlantilaista lageria. Väri ohuen keltaista, vaahtoa syntyi jo tölkillistä avatessa, Lapissakin sitä riittää valkoisena. Tuoksu on puinen tai oikeastaan viljainen ja sitruunainen. Maku on raikas ja vähän ohut, sitruunaakin riittää makuun vähän, maltaisuutta  ja metalliakin on. 440 ml, 4,3 %, 3/5 

Wicklow Wolf Heff Bezos Hopfenweisse Endangered Species No. 30

Irlantilaiseksi olueksi ei ihan ensimmäisenä tule mieleen vehnäolut, sellaista on kyllä tällä kertaa maistelussa. Olut on neipamaisen keltaista, vaahto nopeaa valkoisuutta. Tuoksussa on hedelmiä, paljon, ei ehkä banaania niinkään, ripaus neilikkaa silti. Maku on rapsakan humalainen ja samalla hedelmäinen, on todella hyvää kyllä. Humalaisuus on pehmeää, hiivat on havaittavissa, mutta nekin ovat pehmeitä. Irlantilainen hopfenweisse, uusi suosikki on löytynyt. 440 ml, 6,5 %, 5/5

O'Hara's Winter Star Spiced Pale Ale

S-marketin oluthyllyn yläosasta nappasin irlantilaisen talvioluen. Korkin avaamisen jälkeen tulee miellyttävä humalainen piparkakun tuoksu. Vaahtoa on vähän. Väri on kuultavan piparkakkumainen. Ensihörppy esittelee kanelia, joka kuivattaa kokonaisuutta, piparkakkutaikina katosi.  Kokonaisuus jää katkeraksi. 500 ml, 5,0 %, 3/5

Whiplash Never Cursed Grisette

Pien-shopissa osui käteen tuntemattomampaan oluttyyliä. Grisette on jotain farmhouse alen ja sourin välimaastosta. Irlantilainen kiroamaton-olut on hailakan keltaista ja vaahtoaa valkoista kuohua. Tuoksuu voimakkaasti sitruunalle ja vähän purukumille. Maku on alkuun positiivisen humalainen, olisiko taustalla vähän farmhousehiivaa.  Hyvää makua, sitruunaa ja lempeää humalaa riittää lasin pohjaan saakka. Mukavaa juotavaa, laatuolutta selvästi. 440 ml, 4,1 %, 4/5

Nokian Keisari Premium Stout

Nokialainen tölkillinen kertoo että se on irlantilaistyyppinen musta pintahiivaolut. Mieleen tulee nopeasti Guinness, mutta tämä on vähän vahvempaa. Väri on mustaa ja vaahto on komeasti valkoista. Tuoksu on makean paahteisen maltainen. Maku paljastaa kuivemmaksi, vähän tuhkaa jopa. Maussa on sopivasti makeaa mallasta, silti sopivasti katkeruutta. Kyllä tämä kelpaa. 0,33 l, 5,5 %, 4/5 

Blacks Brewery Blood Orange IPA

Lauantaisen ostosreissun tauko osui ihan sattumalta Bruuverin kohdalle. Hanoista valikoitui irlantilaista veriappelsiini-IPAa sisältävä. Aika  hieno vaahto, melkein pistää silmään. Väri on kuparia. Maku tuntuu alkuun kovin brittiläiseltä alelta, mallasta, sitten appelsiini ilmoittaa että on vähän greippimäistäkin humalaolemusta. Todella helpostijuotava, silti makuisa olut, tuopin sisältö katoaa lähes itsestään. Veriappelsiini maistuu mukavasti jälkimaussa, se ja oireilu laittaa vähän janottamaan, joten pieni makea mallas alkumauksi sopii hyvin. 0,5 l, 5,2 %, 4/5

O'Hara's Irish Red Traditional Ale

Irlantilainen red ale on syvän ruskean rubiininpunainen, komeavaahtoinen olut. Samettisen tiivis vaahto antaa kyllä olettaa jotain erityisen hyvää. Tuoksussa on vähän paahtunutta, voimakasta mallasta. Maku on pienoinen pettymys, kun muut panimon oluet ovat jättäneet ihan hyvän mielikuvan. Jotenkin tunkkaisuus sekoittaa lievän makeuden ja pienet humalat. Paahteisuus jatkuu mukavana jälkimakuna, ulkonäkö ja jälkimaku ovat hienot, mutta maku ei natsaa, vähän multaista. Loppua kohti maku paranee, ehkä ei nyt ihan hirveä pettymys, miellyttävä pehmeys toisaalta. Sekavaahan tämä on. 33 cl, 4,3 %, 3/5

O'Hara's Irish Pale Ale

Kun on raahannut kakkoskerroksesta liian ison tammisen kirjoituspöydän ulos olohuoneen ikkunasta, niin on ansainnut oluen. Aiemmin olen maistellut O'Haran tummaa olutta ja se jäi kyllä mieleen, hyvää olutta oli sekin, joten odotukset eivät tästä IrPasta ole matalalla. Väri on keltainen, vähän samea, vaahtoa tulee mukavasti ja sen häntä sinnittelee pitkään. Tuoksu on reilusti hedelmäinen, makea. Maku on samoilla linjoilla. Suuhun jää mukava lievä humalan maku. Leppoisaa olutta ja sitrusta lievästi, kyllähän tätä voisi toisenkin maistella. Ostin tämän Tallinnan sataman SuperAlkosta. 330 ml, 5,2 %, 4/5

O'Hara's Irish Stout

Irlantilainen stout on mustaa pehmeyttä. Vaahto on tiivis, mutta se katoaa nopeasti lasin reunalle ujoksi renkaaksi. Tuoksu on kahvinen ja vähän makea. Maku on paahteinen ja vähän Kulta Mokkaa. Jälkimaku on pitkä, miellyttävällä tavalla kuiva, makeus on sellainen puoli teelusikallista sokeria kahvikuppiin, Nyt tuli kyllä epävarmaa tietoa, kun en muista koska olisi tullut kahviin sokeria laitetua, täytyypä testata joskus.  Välillä tätä olutta hörpätessä pelottaa että ei kai vaan ole vetistä. 330 ml, 4,3 %, 4/5

Murphy's Irish Stout

Kouvolan Holvi Barissa taas jokamarraskuiseen tapaan nautittiin yksi olut, irlantilainen Stout. Tummaa ja kaatamisen jälkeen maltoin odottaa että väri tasaantuu ruskeasta mustaksi. Vaahto on tiivis, mutta maku on lievän salakavala. Ensin tummaa, sitten vetistä lopuksi jälkimaku palkitsee, tumma olut pitäisi varmaankin aina juoda mieluummin liian lämpimänä kuin liian kylmänä. Tuopin  loppua kohden maku paranee. 

500 ml, 4%, 3/5