Sinebrychoff Koff Suodattamaton

S-marketin kylmähyllystä katselin että löytyykö sieltä sellaista punaista Koffia, ei osunut silmään mutta kultainen versio perinteisestä kansansuosikista löytyi. Olut on melko kirkasta vaaleaa meripihkaa ja vaahto on komea valkoinen ja tiivis höttö. Tuoksu on makea, melkein karamelliä. En ole perinteistä Koffia tainnut juoda hetkeen, mutta kyllä tämä jotenkin samoja fiiliksiä tuottaa, jotain nostalgista 80-lukua.  Maussa on mallasta, jotenkin hedelmäinen vähäisesti, humalointia on vähän. Peruslageria. 50 cl, 5,0 %, 3/5

Ayinger Urweisse

Saksalainen vehnäolut on jäänyt varmaankin etikettisuunnittelun takia aina Alkon hyllyyn, Arts & Letters 80-luvun lopusta tulee kuvavalikoimineen mieleen. Baijerilainen olut itsessään on samean vaalean ruskeaa, värinä oikeastaan sima. Vaahto on mukava, liian nopea kerrostuma vaaleaa hattaraa. Tuoksu taittuu hippusen makean ja hedelmäisen puolelle, vähän sprii-keittimen tuoksua leijuu jostain taustalta. Maku on vehnää, hitusen hiivaa ja vähän banaania. Jälkimaku on yllättävän voimakas, miellyttävän maltainen. Kokonaisuus on sellainen keskitien kulkija, mutta lopputulos on miellyttävä, etikettiään selkeästi parempi. 0,5 l, 5,8 %, 4/5

Teerenpeli Julma Juho Savuporter -olut

Savuista portteria nautiskelin Jean Michel Jarren Oxygenen tahtiin, pieni nostalgiatrippi Nuorten sävellahjaan 70-80-luvulle. Pullosta olutta lasiin kaataessa kuului juuri oikeanlainen pulputus. Julma Juho sai toimia grillivahtina, kun pääsiäiskinkku pikkuhiljaa kypsyi. Musta läpinäkymätön olut kerää päälleen pienen kestävän vaahtokerroksen. Maku on makeahko, savuaromia joutuu vähän etsimään,ei oikein tunnu savuiselta . Enemmän tuntuu tervapastilli, sekin sieltä 70-luvulta, sellainen tupakka-askin kokoinen pastillirasia, jossa oli isoja pastilleja. Jälkimaussa on lakritsaa, miellyttävää täyteläisyyttä. 33 cl, 7,7 %, 4/5

Sünner Kölsch Original

Alkon hyllyltä löytyi kölniläinen Kölsch-olut, joka on pintahiivaolut.  Tuoksu on leipäinen ja maku myös. Makeaa ja pyöreää, jostain 80-luvun flashbackistä tulee mieleen se Amiraali-olut, jossa oli etiketissä laivastoupseereja, ainakin Togo ja Nelson pullahtavat mieleen. Valkoinen vaahto käy oluen pinnalla ja katoaa nopeasti. Pehmeää, mutta vähän tylsää olutta kyllä oppii juomaan ja siitä nauttimaankin, mutta vipu aivoissa pitää asettaa ensin suopean asentoon. 500 ml, 4,8%, 3/5