Hämeenlinnalainen dipa on harmahtavan keltaista, vaahtoa pyrkii jo tölkin sihautuksen jälkeen esille. Lasissa vaahtoaminen on rauhallista. Tuoksussa on hiivaisuutta, multaa ja enemmän hedelmiä. Maku on tietysti lämpimästi puinen, kuusta ja mäntyä löytyy. Humalan kuivuutta riittää mausta jälkimakuun. Kokonaisuus on ehkä vähän kapeantuntuinen, sitruunaa ja greippiä riittää. Jotenkin tekee vaan hörpyn jälkeen ottaa toinen, olut paranee lasin tyhjentymisen tahdissa, kivaa kuivuutta. Tölkillisen ostin Kantolasta. 440 ml, 8 %, 4/5
Tilaa:
Lähetä kommentteja
(
Atom
)
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti