Viimeinen mansematkamuisto kaatui tuopilliseen mahonkisena vaahdoten vähäisesti vaaleana. Tuoksussa on mallasta ja vähän nahkaa. Maku on hentoisen katkera, pientä humalaporeilua löytyy, miellyttää hörppäilijää. Kuivuus tavallaan muuttuu rehevyydeksi. Ensin ajattelin että on puumainen, mutta jälkihörpyillä unohdin puut. Jälkimaku on asiaankuuluva katkera. 0,33 l, 5,5 %, 4/5
Tilaa:
Lähetä kommentteja
(
Atom
)
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti