Tallinnalais-lissabonilaista yhteistyötä on maustettu seljankankukalla. Hunajaisen punertava olut kerää kaadettaessa päälleen tiivistä ja ohutta vaahtoa. Makukin on alussa ainakin hunajaisen makeaa. Tuoksussa on kukkaista parfyymiä. Maussa erottuu belgihiiva selkeästi, mutta ei liikaa. Maku on myös kukkainen. Makeus sekoittuu lievään humalaan ja jotenkin sellaiseen kotiviinimäiseen makuun. Kotiviinillä on kyllä tässä nyt jotenkin huono kaiku, siis kotiviinimäinen hyvällä tavalla ja jotkuthan osaavat tehdä hyviäkin kotiviinejä. Muistan yhden vanhan ukkelin kotiviinit Santorinissä. Eksynyt varis tuntuu paljon vahvemmalta mitä etiketin merkinnät kertovat. 33 cl, 5,5 %, 4/5
Tilaa:
Lähetä kommentteja
(
Atom
)
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti