Saimaa Blonde Ale

Lauantai-iltapäivän olutta kotisohvalla, lasiin kaatui Saimaan Juomatehtaan sponsoroima Blonde Ale. Olut on väriltään ruskeaan taittuva ja kiva vaahto koristaa lasia. Olut tuoksahtaa greipiltä ja maku on samalla linjalla, joskin mallas täydentää maun mukavasti. Makua on paljon, hapokasta voisi myös sanoa. Blonde Ale muodostaa mukavan parin Vaalealle Lagerille, jos kesäterassilla olisi hanassa näitä molempia, niin olisi pakko juoda vuorotellen. 500 ml, 4,5%, 4/5

Haake-Beck Pils

Bremeniläinen pilsneri sopii hyvin palauttamaan peruasiat kunniaan, samalla tavalla kuin suihkussa käynti kesken kylppäriremontin laittaa arvostamaan perusasioita. Saksalainen pilsneri maistuu puumaiselta, pientä katkeruutta on maussa, vähän ohutta on. Sauna/kylppäriremontin aikana saunaoluksi sopiva, suihkussa otetut löylyt on vähän vaisut, joten saunatonolueksi kelpaa vähän kevyempi. Katkeruus alkaa kerääntymään sopivasti lasin tyhjentyessä.

0,33 l, 4,9%, 3/5

Hemelinger Spezial Schankbier

Bremeninistä mukaan lähtenyt saksalainen lager puhdistaa nielua. Aika tutunmakuista bulkkilageria mukavanoloisesta pullosta. Maku on tai siis ei ole. Osataan sitä muuallakin tehdä kotimaista olutta, joka maassa itseasiassa osataan. 0,33l, 4,7%, 2/5

Saimaa Vaalea Lager

Vaalea lager yllättää, grillin vartiointi ei ikävä kyllä onnistunut ulkona, koska tuuli vähän liikaa. Saimaan juomatehtaan sponsoroimasta laatikosta löytynyt lager ansaitsi kyllä aurinkoa ja hellettä ja terassiympäristöä, lauantai-iltapäivä sentään oli. Kesällä terassilla maistuisi varmasti toinenkin. Oluen sisältämä vehnämallas laittanee oluen vaahtoamaan hienosti. Maku on mukavan kireä ja lievästi humalainen. Pieni sameus sopii suodattamattomaan lageriin, jossa on mukavasti makua. Mukavasti tölkin kyljessä on informaatiota. 500 ml, 4,5%, 4/5

Kekkonen keskiolut

Kekkonen on kakkonen, mietous viittaisi siihen. Tölkin yläreunaa kiertää presidentin valitsijamiesvaalien tuloksien äänestyksestä tuttu mantra: Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kepponen. Olut ruskeaa ja maku on maltaista. Saimaan juomatehtaan kesäolutpaketista löytyneistä oluista kiinnostavin etiketti laittoi maistamaan tätä Kekkosolutta. Tölkki on täynnä mukavaa pikku infoa ja makeaa maltaan makua. Etiketissä sanotaan että olut sopii ruisleivän kanssa nautittavaksi, uskon. Länsi-Savo-lehden mukaan Kekkosen perikunta ottaa nimiasian huumorilla. Nykänen ja Lampenius nettosivat aikanaan jotain siidereistään ja Sibelius-olutkin aiheutti varmaan jotain tulonsiirtoja, Kekkonen vaan hymyilee etiketissä. Kainuun perämetsien miehelle tehty kunnianosoitus vaahtoaa reilusti, mutta maku on jotenkin liian yksioikoinen. Kekkonen on kuitenkin mukava poikkeus peruskakkosolutgenreen, koska oluessa on makua. 50 cl, 4,2%, 3/5

Aecht Schlenkerla Fastenbier

Joulun ja pääsiäisen juhlinta pyörii saman hepun ympärillä, ilmankos tietyntyyppiset oluet sopivat molempiin juhliin, ristiäisiin ja hautajaisiin. Pullollinen intoutui tilaamaan laatikollisen saksalaista savuolutta (pääsiäisen juhlintaankohan?) ollakseen edelläkävijä, ja niin kuin usein käy niin turhan innokasta hifistelijää näpäytetään, samaa olutta saa Alkostakin. Joka tapauksessa fraktuuraetiketillinen savuolut on hyvää. Tuoksussa on sopivasti tervaa ja savua. Samean ruskea Fastenbier on alunperin suunnattu paasto-olueksi, mikä on mielestäni sopivan huumoripitoinen jo ajatuksena: paasto ja olut, vielä kun maussa on reilusti palvikinkkua. No onhan olut jo todettu hyväksi palautusjuomaksi ja nyt siis tai jo pitkän ajan todettu sopivaksi ravinnonlähteeksi paastotessa ja ainakin keskiajalla Hämeen linnassa olutta juotiin sen verran että ei sitä kiinteämpää varmaan paljoa päälle jaksanut. Fastenbierissä savu myös maistuu, kokonaisuus on pehmeä. Ovelasti olut tuntuu täysi hiilihapottomalta, mutta jostain syystä se ei kyllä haittaa yhtään, olisiko humalien kirpeyttä jälkimaussa vähän. Täytyy varmaan aloittaa paasto, 40 päivää, olikos se nyt ennen vai jälkeen pääsiäisen, kyllä tämän kanssa voi aloittaa jo ennen pääsiäistä. 50 cl, 5,5%, 5/5

Malmgård Proto #7

Malmgårdin proto-olutsarjan seitsemättä versiota maisteltiin mukavatunnelmaisessa lauantai-iltapäivässä Tampereen Gastropub Tuulensuussa. Ikävä kyllä ruokapuoli jäi nyt testaamatta, olisi kannattanut varata pöytä, mutta olutta sai valita vapaasti 300 oluen joukosta. Auringonpaisteessa Proto  virkisti kaupoissa käynyttä mukavasti. Single hop ja Columbus mainittiin myyntipuheessa ja humala maistuikin. Maku oli aika selkeä, voisikohan sanoa että singlehop viittaa yksioikoisuuteen. Humala tuntuu jälkimaussa enemmän. Maussa on vähän kalkkia, mutta kokonaisuus on pehmeä, paranee loppua kohden. Eihän Tuulensuusta onneksi tarvinnut lähteä syömättä, lammaspullia olutkastikkeessa tuli maisteltua. Listalla on muuten aina olutsuositus jokaiselle ruoalle, kivaa. 

0,5 l, 4,7%, 4/5

Olvi IPA

Kaikki on valmiina, sponsori on toimittanut olutta, sauna on saunottu, tölkki on yksinkertaisen tyylikäs, oluen nimessä on omaa huumoria (Iisalmi), tuoksu on lupaavan katkera. Olvi on pannut parastaan maitokauppa-IPA-sarjassa. Maku on sopivan katkera, katajaista tylppyyttä kertyy kurkunpään. Vaahto on vähän ohut, mutta olut on mainio. Mukavan kokoinenkin vielä. 0,5 l, 4,7%, 4/5

Notkea Nipa

Lahtelaisen Teerenpelin IPA-olut odotteli jääkaapissa ja valikoitui kiireisen viikon ensimmäiseksi blogitukseksi. Käväisin tänään Lahden loistavassa Mamma Maria italialaisessa ravintolassa lounaalla ja sieltä poistuessa autoilin sitten Teerenpelin ravintolan ohitse. Ikävä kyllä en ehtinyt sisälle. Nipan notkeudesta en tiedä mutta NIPA on ihan hieno olut. Väri on sameisen oranssi, tuoksussa on yllättävän paljon hedelmiä ja pieni hiivan häivähdys. Maku on greippinen, katkeroa on sopivasti. Jotain voisi olla vielä enemmän, vaikutelmaksi jää nyt vähän sellainen ihan hyvää ja voisi tätä toisenkin juoda. Mieleen tulee kyllä että ei tämä nyt niin notkeaa ole, vaan vähän kulmikkaampaa. Kulmia olisi voinut olla enemmänkin. 33 cl, 6,6 %, 4/5