K-supermarketin hyllyltä joskus nappasin vehnäolutta. Tyylikäs etiketti pitää sisällään oranssia sameutta ja valkoista vaahtoa. Tuoksussa on korianteria ja vehnäistä mallasta. Maku on jotenkin lievempi, appelsiinia on vähän ja jotain pientä hiivaisuuta ja mausteita. Mieto vehnäolut ei ehkä ole oikein hyvä konsepti, ihan hyväähän tämä on mutta vau-efektiä ei ole lähistöllä, jotenkin makeanoloinen, olisiko jopa ananasta. EBU 17, EBC 7, 0,5l, 5,0 %, 3/5
Berliiniläisen panimon saksalaistyyppinen ipa on kauniin oranssia, sen päälle kehittyvä vaahto on tiivis melkein valkoinen kerrostuma. Tuoksussa on paljon mallasta ja humalaa, vähän simaa ja hedelmiä se lupaa herkuttelua. Aika raikasta, maltaisuus jää vähän taustalle, mutta kyllä sitä on. Hedelmäisyyttä ja mäntyä löytyy. Maussa on vähän makeutta ja kuivaa appelsiiinia, jälkimakuun jää lievää humalointia. Aika pieni pullollinen, toinen olisi ollut vielä parempi. 0,33 l, 7 %, 4/5
Melko vaatimattomasti tai todella itsevarmasti nimetty berliiniläisen kiertolaispanimon helles on kuparista ja vaahtoaa rauhallisesti valkeana. Tuoksu on maltainen. Etiketin lupauksen mukaisesti on kevyt ja maltainen maultaan. Vaivaton olut ei pääse yllättämään, varmaan sopii isommassakin määrissä nautittaviksi. 0,5l, 4,9 %, 3/5
