Espoolainen kuusenkerkkä-ipa taidettiin valita vuoden olueksi, parempi siis maistella ennen vuodenvaihdetta. Olutta maistelin Haka-ravintolassa Kalliossa. Hanasta valutettu olut kuohuaa kestävällä valkoisella vaahdolla. Väri on melkein kirkasta oranssia, mutta sameaahan tämä on. Tuoksussa tuntuu kuusenkerkkä. Maku on alkuun aika makea, hedelmäinen, mutta humalat ottavat komennon ja pitävät kitalaen kuivana. Kuusipuu tekee oluesta metsäisen. Makua on paljon. 0,4 l, 6,9 %, 4/5
Alicante ja savuinen imperial stout eivät mielikuvissa ole ihan ensimmäisenä ideana. Panimo on ne kuitenkin miksannut samaan pulllolliseen. Väri on musta ja vaahto on herkullisen tiivis ja paksu. Tuoksuu maltaalta ja lakritsalta. Maku on pehmeä, vähän tonkapapuinen, ei niinkään savuinen. Ihan mukavasti lämmittää, ei kuitenkaan liian alkoholimainen. Sopii mielestäni paremmin suomalaiseen lokakuuhun kuin espanjalaiseen huhtikuuhun. 33 cl, 10,4 %, 4/5
Tallinnalainen bipa eli musta ipa kuohuaa reippaasti, mustanruskean oluen päällä jää pienen odottelunkin jälkeen samettisenoloista vaahtoa. Tuoksussa on kuusipuuta. Maku tuntuu aika miedolta, vähän paahdetta, lievästi humalointia. Nettitietojen mukaan tässä on käytetty pastaa, vaimentaako se makuja. Pasta varmaankin pehmentää kokonaisuutta, mutta jäähän suuhun sellainen lievästi humalainen, vähän lakritsainen jälkimaku. Black-ipa harvoin on huonoa, jos tämä vastaan tulisi niin ostaisin. 0,44 l, 6,5 %, 4/5
