Berliiniläinen olut on kuparista ja sen valkea vaahto on katovaista, mutta sitkeähköä. Oluen ostin yhdestä Boxhagener Strassen späteistä. Luulin olutta etiketin perusteella sellaiseksi perushellekseksi. Olut onkin alea. Tuoksu on voimakkaan hedelmäinen, nallekarkkia. Maku on tasapainoinen, hitusen hiivaa. Mallasta, voita, lopuksi humalointia, nallekarkit on joku jo syönyt eli ei ne menneet taaskaan tasan. Kyllä tämä on ihan mukavaa olutta. 0,5 l, 4,9 %, 4/5
Berliinintuliainen on kauniisti valkoisella tiiviillä vaahdolla kuohuava oljenkeltainen vähän samea lager. Tuoksussa on mallasta ja hitusen humalia. Ensihörppy kertoo että rehellistä olutta on nyt tarjolla. Ei ole ihan sellainen saksalainen kävelyolut, vaan kivasti kuivuutta ja hentoa enemmän täyteläisyyttä. Etiketin alareunan Bambergeristä jäin odottelemaan savua, mutta sitä tässä ei ole. Miedosti makeutta jää jälkimakuun. Oluen ostin friedrichscainilaisesta Spätistä, suosittelen späti-ostokseksi. 0,5 l, 4,9 %, 4/5
Kroatiantuliainen sai päättää kesäloman. Väri on mustaa ja vaahto vähän beigeä ja katoavaista. Kahvilta tuoksuu. Melko hiilihappoinen ensihörppy yllättää runsaudellaan. Ei vielä toisessakaan hörpyssä ole kuplinta rauhoittunut. Vähän kuivaa suklaata taustalla, hennosti humalia, mukavasti maltaisuutta. Pientä makeutta jää jälkimakuun. Raikastahan tämä lager on, vaatii vähän totuttelua tai pienempiä kulauksia. 0,33 l, 5,1 %, 3/5
